Itärata yhdistää puoli Suomea.

Itärata tuo nopeat ja sujuvat yhteydet koko Itä-Suomeen.

Itäradan suunnittelua varten perustettavan hankeyhtiön valmistelu etenee kohti suunnitteluhankeyhtiön perustamista. Valtioneuvosto päätti 28.10.2021 valtuuttaa liikenne- ja viestintäministeriön perustamaan uuden, valtion osittain omistaman Itärata-nimisen osakeyhtiön.

Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi Itärata-hankeyhtiön perustamista 28.9.2021.

Hankeyhtiöön olisi lähdössä tämänhetkisen tilanteen mukaan valtion lisäksi yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa, jotka ovat tehneet osallistumisesta päätöksen omissa kaupungin- tai kunnanvaltuustoissaan:

Porvoo, Kouvola, Helsinki, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Imatra, Pieksämäki, Varkaus, Kajaani, Iisalmi, Siilinjärvi, Lieksa, Kitee, Nurmes, Lapinlahti, Suonenjoki, Mäntyharju, Askola, Parikkala, Taipalsaari, Rautjärvi, Lapinjärvi ja Myrskylä.

Itärata-hankeyhtiö perustetaan kuntien päätöksiä koskevan muutoksenhakuajan päätyttyä. Yhtiö perustettaisiin mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimukset on allekirjoitettu.

Radan vaikutusalue ulottuu Uudeltamaalta Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Pietariin. Itäradan täysimääräisten hyötyjen saavuttamiseksi tarvitaan investointeja lisäksi Savon ja Karjalan, Kouvola-Kotka sekä Luumäki-Vainikkala -radoille.

Itärata on ratkaisu, jolla voidaan kääntää itäisen Suomen kehitys nousuun.

  • Yhteydet koko itäiseen Suomeen, Helsinki–Vantaa lentokentälle ja Pietariin nopeutuvat.
  • Elinkeinoelämä ja matkailu saavat uutta nostetta.
  • Rata hillitsee myös liikenteen päästöjä.

Lentorata on edellytys sekä Suomi-radalle että nopealle itäradalle. Lentorata pitää suunnitella niin, että se mahdollistaa radan jatkamisen idän suuntaan.

Ajankohtaista

Valtioneuvosto hyväksyi Itärata-hankeyhtiön perustamisen

Itäradan suunnittelua varten perustettavan hankeyhtiön valmistelu etenee Valtioneuvoston päätöksen myötä. Itärata-hankeyhtiö perustetaan kuntien päätöksiä koskevan...

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa Itärata-hankeyhtiön perustamista

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Itärata-hankeyhtiön perustamista 28.9.2021 ja puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan...

Valtion ja kuntien neuvottelijat yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta

Valtion ja kuntien neuvottelijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta.

Itäradan hankeyhtiöneuvottelut käynnistyivät

Neuvottelut itäisen suunnan raidehankkeen edistämiseksi aloitettiin liikenne- ja viestintäministeriön johdolla 11.3.2021. Neuvotteluja käydään raideliikenneinvestoinnista hyötyvien...

Talouspoliittinen ministerivaliokunta näytti vihreää valoa Itäradalle

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan 20.1.2021 itäisen Suomen raidelinjauksia. Ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö jatkaa...

Puolen Suomen Itärata-linjaus voitti ─ itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluita jatketaan Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta

Liikenne ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessaan 30.9.2020, että itäisen suunnan hankeyhtiöneuvotteluja jatketaan Lentorata-Porvoo-Kouvola-linjauksen pohjalta.

Puoli Suomea liikkeelle

Itäradan vaikutusalueella sijaitsee 16 kaupunkia ja 7 maakuntaa.

  • Porvoo, Kouvola, Mikkeli, Pieksämäki, Varkaus, Suonenjoki, Kuopio, Iisalmi, Kajaani, Lappeenranta, Imatra, Savonlinna, Kitee, Joensuu, Lieksa ja Nurmes
  • Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala ja Kainuu.

Itäradan vaikutusalueella asuu noin 930 000 asukasta eli noin joka kuudes suomalainen. Pääkaupunkiseutu mukaan lukien vaikutusalueella on noin 2,1 miljoonaa asukasta eli enemmän kuin joka kolmas suomalainen.


Itäinen Suomi nousuun

Kehittyminen on kiinni yhteyksistä. Saavutettavuuden parantuminen on elinehto itäiselle Suomelle niin yritysten sijoittumisen, päivittäisen matkustamisen kuin yritysinvestointien kannalta. Itärata nopeuttaisi merkittävästi yhteyttä itäisestä Suomesta Helsinkiin sekä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Nopea ratayhteys lisää asumisen ja työpaikan sijainnin valinnan joustavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta. Raideyhteyksien parantaminen on keskeinen edellytys myös itäisen Suomen teollisuusinvestoinneille, yliopistoille, muille oppilaitoksille ja tutkimuslaitoksille. Itäisellä Suomella on lisäksi merkittävä, osaksi vielä toteutumaton potentiaali matkailussa. Nopeat ratayhteydet lisäisivät alueen matkailuvirtoja.



Tarve itäisen yhteyden kehittämiselle tulee esille myös idän suunnan matkustajamäärissä, jotka ovat kasvaneet huomattavasti tuoreita ennusteita nopeammin.

Lisäksi itäisen Suomen yhteydet kansainväliselle lentoasemalle paranisivat huomattavasti, joka on ensiarvoisen tärkeää yritysten alueelle sijoittumisen sekä osaavan työvoiman kansainvälisen matkus-tamisen kannalta.

Itärata yhdistäisi myös Porvoon uutena rautatiekaupunkina rataverkkoon ja toisi sen tuhansille pende-löijille nopean yhteyden Vantaalle ja Helsinkiin.

Itäradan hyödyt tiivistettynä

Saavutettavuus paranee ja yhteydet nopeutuvat. Yritysten halukkuus sijoittua itäiseen Suomeen kasvaa.

Työpaikkojen määrä ja asukasluku kasvavat.

Muuttoliike itäiseen Suomeen ja pendelöinti lisääntyvät.

Itäradalla itäisen Suomen koko potentiaali käyttöön. Itäinen Suomi on mahdollisuus koko maalle.

Sosiaalinen media