Itärata tarjoaa toimivan ratkaisun kannattavalle kaukojunaliikenteelle itäiseen Suomeen. Itäradalla saavutetaan kolme tärkeää päämäärää yhdellä kertaa: Savon ja Karjalan ratojen ja Helsingin väliset junayhteydet nopeutuvat tuntuvasti sekä Helsingin ja Pietarin välisten junayhteydet nopeutuvat. Savon tai Karjalan radan suunnista tultaessa päästään yhdellä Kouvolassa tehtävällä junanvaihdolla nopeasti Pietariin ja Kotkaan.
Itäradalla on keskeinen merkitys koko Itä-ja Kaakkois-Suomen alueen kehittämiselle. Se yhdistää lähes puoli Suomea nopeiden yhteyksien piiriin: vaikutusalue on Uudeltamaalta Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Lisäksi yhteydet Pietariin paranevat.
Valmistuessaan Itärata loisi nopeamman yhteyden itäisestä Suomesta Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja parantaisi itäisen Suomen kansainvälistä saavutettavuutta merkittävästi. Yhteyksien toimivuus Helsinkiin ja lentokentälle on erittäin tärkeä yritysten sijoittumisen ja päivittäisen matkustamisen kannalta.
Helsinki–Porvoo–Kouvola-ratalinjaus lisää asumisen ja työpaikan sijainnin valinnan joustavuutta ja parantaa työmarkkinoiden toimivuutta. Lisäksi Itärata-hanke on yksi tapa hillitä liikenteen päästöjä: junalla liikkuminen on ilmaston kannalta kestävin vaihtoehto.
Saavutettavuus paranee ja yhteydet nopeutuvat. Yritysten halukkuus sijoittua itäiseen Suomeen kasvaa.
Työpaikkojen määrä ja asukasluku kasvavat.
Muuttoliike itäiseen Suomeen ja pendelöinti lisääntyvät.
Itäradalla itäisen Suomen koko potentiaali käyttöön.
Hyötyjen toteutuminen elinehto myönteisille kerrannaisvaikutuksille. Itäinen Suomi on mahdollisuus koko maalle.
Mikäli Itärata (Helsinki-Vantaan lentoasema–Porvoo–Kouvola-rata) rakennetaan Väyläviraston tekemän selvityksen mukaisesti kaksiraiteisena, nopealle junakalustolle sopivana, uuden rataosan kustannukset olisivat arviolta 1,7 miljardia euroa (osuus Helsinki-Vantaan lentoasema–Porvoo–Kouvola).
Valtion budjettirahoitus ei ole nykytasolla riittävä Itäradan toteuttamiseksi. Rahoituksen järjestelyssä onkin tarkoitus hyödyntää hankeyhtiömallia, jossa kaikki kunnat antaisivat pienen pääoman. Pääasiassa rahoituksen pitäisi tulla valtiolta ja mahdollisuuksien mukaan kenties EU:lta tai kotimaisilta julkisesti omistetuilta yhtiöiltä. Hankeyhtiön valmistelut ovat käynnistyneet ja siinä ovat mukana seuraavat kaupungit: Kuopio, Kouvola, Joensuu, Lappeenranta, Mikkeli, Porvoo, Kajaani, Imatra, Iisalmi ja Pieksämäki.
Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Päätöksiä asiassa voidaan tehdä, kun selvitys valmistuu. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020.
Investoinnilla ja nopeilla junilla päästään kolmen tunnin juniin: Helsingistä niin Kuopioon, Joensuuhun kuin Pietariinkin pääsee nykyistä tuntuvasti nopeammin. Helsingistä matkustaisi Mikkeliin kahdessa tunnissa, Lappeenrantaan puolessatoista ja Kouvolaan tunnissa. Uusi ratayhteys mahdollistaisi junaliikenteen myös Porvooseen.